Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:101966 kpl

Pikakysely

Kannatatko puolueavustusten julkistamista?

SDP:n puoluehallitus

 

Puoluekokousaloite

 

Selkeyttä ja ihmisläheisiä päätöksiä koulutuspolitiikkaan

 

Teolliset työpaikat vähenevät, väestö vanhenee, ikäluokat pienenevät, työperäinen maahanmuutto lisääntyy samoin kuin pakolaisperäinen maahanmuutto. Talouden kasvu on hidasta. Uusia talouden kasvumahdollisuuksia etsitään. Koulutustason ja osaamisen tason nostaminen on Suomen kriittisiä menestystekijöitä.

 

Peruskoulu ja lukio

 

Oppilasryhmäkoot voivat vaihdella 20-25 oppilaan välillä. Turvaamalla opettajien jaksaminen ja opetusvälineiden ja -menetelmien ajantasaisuus opetuksen tasoa voidaan pitää yllä.

 

Maahanmuuttajalapset ovat mahdollisuus suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä globaaliin kansainvälistymiseen. Tehostaa maahanmuuttajien nopeaan integroitumiseen normaaliopetukseen. Erityistarpeet on otettava huomioon. 

 

Laaja työttömyys aiheuttaa ongelmia myös lapsille. Se johtuu perheiden hajoamisista, alkoholin käytön lisääntymisestä ja vanhempien masennuksesta. Erityisopetuksen volyymi ja taso on turvattava hetkellisistä muutoksista riippumatta. Se on myös taloudellisesti kustannustehokkain ennaltaehkäisytapa.

 

Erityisoppilaiden määrä kasvaa huimasti. Erityisopetuksen ja sellaisten tukitoimenpiteiden, kuten moniammatilliset työryhmät, koulunkäyntiavustajat ja kuraattorien määrä on turvattava rahoituksellisesti ja koulutuksellisesti.

 

Luoda oppimisympäristö, joka tukee erityisesti luonnontiedettä, ympäristökasvatusta, kieliä ja monikulttuurisuutta, mm korostaa Venäjän kielen opettamisen merkitys.

 

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä on edelleen syvennettävä. Ammatillisissa oppilaitoksissa pitää olla mahdollisuus suorittaa lukio. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi ammatillinen lukio, jossa olisi linjat käytännölle ja teorialle.

 

Ammatillinen toisen asteen koulutus

 

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistaminen ja työelämävastaavuus on merkityksellinen asia. Ammatilliselle koulutukselle on luotava oma laadunhallinta- ja varmistusmenetelmänsä.

 

Työpaikalla tapahtuvan opiskelun vahvistaminen/ lisääminen on edelleen keskeisiä

tavoitteita. Se ei onnistu ilman työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämistä.

 

Työvoimakoulutuksessa on muodostunut tilanne, jossa hankintalain mukainen kilpailutusmenettely suosii kaikenkirjavia kouluttajia. Ainakin aikuisten ammatillisen koulutuksen irrottamista hankintalain mukaisesta menettelystä tulee harkita.

 

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitys aluekehityksessä on otettava paremmin huomioon. Ilman tätä rakennemuutos ei onnistu.

Ammatillisen koulutuksen rooli ja sille asetetut tavoitteet pitäisi ottaa mukaan alueiden yleisiin kehittämissuunnitelmiin ja strategioihin. Nyt ne liian usein ovat vain korkeakoulutusta käsittäviä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tulee tuottaa yrityslähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja. Tavoitteena tulisi olla kumppanuussopimusten aikaansaaminen yrittäjien kanssa. Koulutus olisi taloudellisesti tarkoituksenmukaisinta järjestää nykyistä laajemmin seutukuntakohtaisesti.

 

 

Yliopistot

 

Yliopistoilla ja yliopistokeskuksilla on keskeinen merkitys kansalaisten osaamisen kehittämisessä ja uusien innovaatioiden luomisessa. Toiminnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta yliopistot ovat kansallisen selviytymisstragian kannalta ratkaisevia.

 

Toteutettavassa yliopistouudistuksessa on turvattava ns. maakuntayliopistojen sekä yliopistokeskusten rahoitus ja tutkimuksellinen itsenäisyys.

On olemassa merkkejä siitä, että Aalto-yliopisto nielee pääosan rahoituksesta. Maakunnalliset yliopistot ja yliopistokeskukset ovat ankkuroituneet vaikutusalueensa todellisuuteen ja hyödyntävät sitä. Tasapainoisen aluekehityksen kannalta maakuntayliopistojen aseman turvaaminen on tärkeää. Maakuntayliopistot ja yliopistokeskukset on liitettävä paremmin alueelliseen suunnittelun ja toteutuksen strategioihin.

 

Yliopistouudistuksen toteutumista on seurattava ja tarvittaessa on ajoissa ryhdyttävä toimenpiteisiin yliopistojen autonomian ja tutkimuksen vapauden säilyttämiseksi.

 

Ammattikorkeakoulut

 

Maamme ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet toimintaansa yliopistojen suuntaan vastoin alkuperäistä tarkoitusta. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, maahamme muodostuu liian raskas korkeakouluverkosto. Siksi ammattikorkeakoulut pitäisi asemoida alkuperäisen ajatuksen mukaisiksi erityisesti sinne, missä ei ole ns. omaa yliopistoa. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyttä heikentävät mm. yliopettajien kategoriset pätevyysvaatimukset: joko lisensiaatti tai tohtoritutkinto.
Yhä useammin olemme tilanteessa, jossa henkilöllä on tohtorin tutkinto ilman mitään kokemusta työelämästä. Asiaa voitaisiin parantaa mm. ammattikorkeakoulujen opettajien työelämäjaksoilla ja sallimalla helpommin taideaineiden tavoin muullakin tavoin osoitettu kypsyys yliopettajaksi.

 

Yrittäjyyttä koskevan koulutuksen kehittäminen on jo jonkin aikaa sisältynyt valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Yrittäjyys kuuluu nyt sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmien perusteisiin. Niin ikään yrittäjyys on sisällytetty tutkintoihin myös ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen vastuuta yrittäjyyskoulutuksessa tulisi lisätä. Ammattikorkeakouluilla on alueellinen rakenne, joten ne voisivat luontevasti integroitua alueen elinkeinoelämään ei yliopistomaisen tiedepohjaisesti, kuten niillä nykyisin on pyrkimys, vaan ammatillisesti ja käytännön teoreettisesti. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää voitaisiin kehittää yrittäjyysläheisemmin.

 

Koulu-ja opiskelijaterveydenhuolto

 

Opiskelevien terveydenhoito on järjestettävä paremmin. Ikääntyvä Suomi tarvitsee terveitä kansalaisia ja terveyden perusta luodaan lapsena ja nuorena.

Kouluihin on saatava vastaavanlainen terveydenhoito, kuin työterveyshuolto työpaikoilla.

Tämä päivä vaatii terveyden hoitajan jokapäiväistä läsnäoloa koulussa.

 

 

Esitämme aloitteenamme,

 

että peruskoulua, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulua sekä yliopistokoulutusta kehitetään edellä mainitut periaatteet huomioon ottaen.

 

 Lahdessa 30.11.2009

Etelä-Lahden Sosialidemokraatit ry